Monet yritykset Suomessa ovat valinneet avoimen lähdekoodin ohjelmistoja, koska ne nähdään nopeina ja kustannustehokkaina. Tapauksesta ja liiketoimintatavoitteesta riippuen ne saattavat sitä myös olla.
Potentiaalisia asiakkaita kiertäessäni törmään kuitenkin usein henkilöihin, joille avoimen lähdekoodin ohjelmistojen piilokustannukset ovat tulleet yllätyksenä. Sama asia käy ilmi SASin Isossa-Britanniassa ja Irlannissa teettämästä tutkimuksesta. Yli 90 prosenttia haastatelluista IT-päättäjistä myöntää, että avoimen lähdekoodin käyttöön liittyy piilokustannuksia. Jopa puolet heistä toteaa myös, ettei ole ottanut huomioon päätöksenteossaan avoimen lähdekoodin epäsuoria kustannuksia, kuten osaajien koulutusta tai rekrytointeja.
Tutkimuksessa nousi vahvasti esiin myös yrityksen riippuvuus tietyistä erityisosaajista. On iso riski, että avoimen lähdekoodin projekti kaatuu siihen, kun asiantuntija vaihtaa työpaikkaa ja kävelee ulos talosta kaikki metatieto mukanaan. Tässä piileekin mielestäni avoimen lähdekoodin ohjelmistojen suurin kompastuskivi. Suljettujen järjestelmien etuna on, että metatieto säilyy aina yrityksen hallussa, mistä seuraajan on helppo jatkaa töitä.
Vastaajien keskuudessa esiintyykin hämmennystä siitä, mitkä ovat avoimen lähdekoodin hyödyt verrattuna suljettuihin ratkaisuihin. Yleisimmin vastaajat uskoivat, että niin sanottu yhdistelmäratkaisu (tyypillisesti 60 % suljettua ja 40 % avointa lähdekoodia) tuo parhaan sijoitetun pääoman tuoton.
Unohda joko/tai
Vain noin neljännes kyselyyn vastanneista käyttää avointa lähdekoodia tällä hetkellä läpi organisaation. Esimerkiksi vain noin kolme neljäsosaa vastaajista on vain jossakin määrin valmis harkitsemaan avoimen lähdekoodin alustaa liiketoiminnan analytiikkaan.
Näenkin, että yritysten päätöksenteon avoimen ja suljetun lähdekoodin välillä tulisi perustua todelliseen liiketoimintaongelmaan. Monessa yrityksessä hyödynnetään menestyksekkäästi molempia.
Tunnistan huolenaiheeksi myös mallien tuotannollistamisen. On liian kallista kehitellä malleja vain yhtä käyttötarkoitusta varten. Avoimen lähdekoodin käyttöä voisikin verrata autonrenkaan tilaamiseen mittojen mukaan tiettyyn ongelmaan tietyllä tiellä. Jos samaa rengasta täytyy kyetä käyttämään myös toisella tiellä, se ei välttämättä toimi kunnolla. Suljetun koodin vastine eli valmis rengas, jota on jo testattu tiellä monin eri tavoin, toimii hyvin monessa eri ympäristössä.
Yhdistelevä lähestymistapa mahdollistaa valmiin renkaan hienosäätämisen, jotta se toimisi entistä paremmin tietyssä tilanteessa. Näin säästyy aikaa ja vaivaa.
PS. SASilla tiedostamme, että monet yritykset käyttävät avoimen lähdekoodin teknologioita ja aikovat lisätä niiden käyttöä. Tämän vuoksi SASin analytiikka ja sen alustat, kuten SAS Viya, ovat avoimia. Vaikka ohjelmointikielen voi valita (esim. Python), käyttäjien on silti mahdollista hyötyä integroidusta alustasta, joka tarjoaa monipuoliset analytiikan ja hallinnan ratkaisut.
Asia valaisee mukavasti tämä infograafi: A powerful pair: Commercial software and free open source software
