Ehkä olet pitänyt itseäsi järkevänä ja rationaalisena päätöksentekijänä. Analyyttisena kenties. Huijaat itseäsi. Et ole. Suurin osa tekemistäsi päätöksistä on tiedostamattoman ajattelusi vaikutusvallassa. Siinä, missä aivosi voivat oikaista, ne oikaisevat mielellään, toimien autopilotilla ja olemassa olevilla ajattelun malleilla.
Tunteet ohjaavat ajattelua autopilotilla
Aivojemme tietoinen komentokeskus, etuotsalohko, tarvitsee optimaaliset olosuhteet ihmisen toiminta- ja ajattelukyvyn laadukkaaseen hallintaan. Esimerkiksi elimistön stressitila vähentää etuotsalohkon aktivaatiotasoa ja vaikuttaa suoraan kykyysi ajatella.
Koska tunnetila vaikuttaa elimistön stressitilaan, tunteilla on suora vaikutus ajattelukykyysi. Oletko koskaan yrittänyt puhua ”rationaalisesti” suuressa tunnemyllerryksessä olevan ihmisen kanssa? Ei kannata. Etuotsalohko on jäähyllä.
Etuotsalohkon toimintakapasiteetti on hyvin rajoittunutta, jonka takia autopilottimme hoitaa suurimman osan asioista. Taloustieteen nobelisti Daniel Kahneman pureutuu tähän ajattelun rajoittuneisuuteen ja automaattisiin virhepäätelmiin kirjassaan ”Thinking fast and slow”.
Tämä autopilotti sotkee erityisesti päätöksentekoa. Kun ”biologinen koodimme” määrittelee, että jokainen meistä on tiedostamattomien vaikuttimiemme (englanniksi ”bias”) vietävissä, miten voidaan tehdä fiksuja päätöksiä?
Teknologia siirtymässä takahuoneista kuskin paikalle?
Digitaalisten palveluiden esiinmarssi haastaa olemassa olevia päätöksentekomalleja. Miten päätökset syntyvät, kun asiakaspalveluhenkilön autopilotoivat aivot vaihtuvatkin sovellukseen kännykässä ja sen taustalla pyörivään analyyttiseen koneeseen?
Kone tekee päätöksiä millisekunneissa, aina täsmällisesti samaa logiikkaa noudattaen ja isoja tietomassoja hyödyntäen, mitään unohtamatta.
Eri teknologioiden kehityksen myötä myös yritysten sisäiset päätöksentekoprosessit ovat muutoksessa. Trendinä on, että yhä useampi organisaatio saa ja pystyy hyödyntämään analytiikkaa arkisen päätöksenteon tukena.
Analyysien teko siirtyy takahuoneista ja it:n helmasta liiketoiminnan etulinjaan. Organisaatiot analysoivat ajankohtaisia tilanteita suoraan palavereissa. Samalla ne hyödyntävät erilaisia tietolähteitä laajasti yhä syvempiin kysymyksiin vastaamiseen.
Päätöksiä ei työnnetä enää raporttien kautta ylöspäin, eikä odoteta, että johtoryhmässä asuva viisaus valuisi alaspäin tuoden vastauksia. Digitalisoituminen mahdollistaa päätöksenteon demokratisoitumisen ja läpinäkyvyyden.
Johto ja asiakaspalveluhenkilö näkevät saman datan ja voivat käyttää sitä omaan päätöksentekoonsa reaaliajassa, etulinjassa.
Asiakaspalveluhenkilöllä pitää tosin olla kirkkaana mielessään yrityksen suunta ja johtotähti, jotta hän voi tehdä parhaita mahdollisia omia töitään koskevia päätöksiä.
Ihminen sen algoritminkin koodaa
Koneaivot eivät silti ole vapaat tiedostamattoman ajattelun vaikutuksesta. Henkilö, joka rakentaa analyyttisen algoritmin, on yhä omien tiedostamattomien vaikuttimiensa vietävissä. Se näkyy myös hänen tuottamassaan ohjelmakoodissa sekä esimerkiksi käytettävien tietolähteiden valinnassa.
Ihmiselle jäävät edelleen ymmärrettäväksi analytiikan ja eri algoritmien heikkoudet. Mitä valitut analyyttiset keinot kertovat – ja mitä ne eivät kerro? Minkälainen otos dataa sopii käyttötarkoitukseeni? Adaptoituuko, eli oppiiko algoritmi ajan kuluessa ja muutoksien myötä, kun asiakaskuntamme vaihtelee.
Muutos on käynnissä – miten pysyä vauhdissa mukana?
On mielenkiintoista seurata, kuinka organisaatiot tulevat luomaan nahkansa tämän ison muutoksen myötä. Mikä virka jää esimerkiksi keskijohdolle, kun reaaliaikainen päätöksenteko ja läpinäkyvyys poistavat kontrollin ja raportoinnin tarvetta?
Varmalta näyttää tämä: Faktapohjainen ymmärrys siitä, kuinka ihmiset ajattelevat ja tekevät päätöksiä, sekä käsitys algoritmien ja analytiikan vahvuuksista ja heikkouksista ovat jatkossa kovaa valuuttaa liikemaailmassa. Olitpa sitten autopilotilla ajava tai itse ohjat käsiin ottava päätöksentekijä.
Petri Roine ja Riina Hellström
- Faktapohjainen päätöksenteko helpottuu, jos asioita voi tarkastella visuaalisesti ja mallintaa eri vaihtoehtoja ”lennossa”. Tähän tarkoitukseen soveltuvaa teknologiaa on onneksi tarjolla. Aiheeseen voi tutustua esimerkiksi demojen muodossa. Tai kokeilemalla visualisointia itse.
Mikäli oppiminen modernista People Operations/HR-toiminnosta tuntuu tarpeelliselta, seuraa Agile HR Finland -verkostoa.
Petri RoinePetri Roine on SASin senior asiantuntija ja luovan ajattelun intohimoinen kannattaja. Hän työskentelee organisaatioiden kanssa, jotka hyödyntävät tietoa parempaan päätöksentekoon. Petri on luovan ajattelun intohimoinen kannattaja ja rakastaa tietojärjestelmiä, urheilua ja puutarhanhoitoa. Hänen ajatuksiaan voi seurata myös Twitterissä nimimerkillä @PetriROI.
Riina HellströmRiina Hellström on organisaatiovalmentaja, jonka intohimona on modernien ja itseohjautuvien organisaatioiden kehittäminen. Hän muotoilee yritysten ihmisprosesseja uusiksi, ammentaen työhönsä neurotieteestä ja ketteryydestä, erikoisosaamisalueenaan moderni HR. Riinan löydät nimimerkillä @extemporea sekä Agile HR Finland -verkoston nakkikoneena @Agile4HR.
